Työelämän valmennukset ovat nykyisin tärkeässä osassa etenkin esimiesvalmennusten osalta. Totta kai myös henkilöstöön tulee panostaa, mutta esimiesasemassa olevien kouluttaminen ja valmentaminen on yleensä pääosassa, sillä esimiestyöllä on vaikutusta laajalti työympäristössä – esimiestyö on tärkeää niin työilmapiirin kuin työntekijöiden hyvinvoinninkin kannalta.
Millaisiin tekijöihin esimiesvalmennuksissa sitten keskitytään? Ensinnäkin voidaan sanoa, että vuorovaikutus ja erilaiset psykologiset tekijät ovat nykyisin valmennusten keskiössä. Vuorovaikutukseen liittyy myös johtava valmentaminen, vaikeiden tilanteiden ratkaiseminen, erilaisten persoonallisuuksien käsitteleminen sekä toisaalta psykologinen turvallisuus. Nämä ovat kaikki tärkeitä tekijöitä mahdollisimman turvallisen työympäristön muodostamiseen, mikä auttaa alaisia toimimaan yhdessä. Nämä tekijät saattavat korostua myös monikulttuurisessa työympäristössä, missä esimiesten tulee olla erityisen sensitiivisiä työntekijöiden tarpeiden suhteen sekä toisaalta myös yhdenvertaisuuden edistämisen kannalta. Seuraavaksi katsotaan kuitenkin hieman tarkemmin, mistä esimiesvalmennuksissa on oikeastaan kysymys.
Esimiesvalmennukset
Esimiesvalmennuksissa keskitytään nykyään paljon sekä vuorovaikutuksellisiin että psykologisiin tekijöihin. Nykyisin työelämässä puhutaan myös valmentavasta johtamisesta sekä psykologisesta turvallisuudesta. Näiden kahden katsotaan olevan olennaisessa asemassa nykyajan työelämän tarpeiden näkökulmasta. Esimiesten valmennuksilla voidaankin antaa esimiesasemassa oleville henkilöille tärkeitä työkaluja parempaan esimiestyöhön, jolla on suoria vaikutuksia myös työympäristöön laajemminkin.
Valmentava esimiestyö
Valmentava johtaminen on eräänlainen tapa sekä toisaalta myös tyyli johtaa henkilöstöä. Sillä on vaikutuksia niin laajemmin organisaatiossa kuin välittömässäkin työympäristössä. Tämä johtamisen kulttuuri eroaa niin sanotusta vanhanaikaisesta käskevästä tyylistä oleellisella tavalla: valmentava johtaminen keskittyy etenkin itse johdettavaan yksilöön, eli se toisin sanoen tuo yksilön huomion keskipisteeksi. Tärkeämpää on antaa yksilölle mahdollisuus löytää ratkaisuja sekä toimintatapoja erilaisissa tilanteissa sen sijaan, että annettaisiin aina valmiita käskyjä.
Psykologinen turvallisuus
Psykologinen turvallisuus tunnistetaan niin ikään erittäin tärkeäksi tekijäksi työympäristössä. Se tukee sekä yksilöä että työyhteisöä monin eri tavoin. Psykologinen turvallisuus esimerkiksi kannustaa jakamaan työyhteisössä omia ajatuksia ja ideoita muiden kanssa. Tämä on tärkeää myös monikulttuurisessa työympäristössä, jossa esimerkiksi ennakkoluulot vähentyvät avoimen asenteen myötä. Mitä turvallisemmaksi henkilö tuntee olonsa työympäristössä, sitä valmiimpi hän on myös jakamaan ajatuksiaan. Esimies voi taas omalta osaltaan edistää psykologista turvallisuutta työyhteisössä.
Toimiminen haastavissa tilanteissa
Esimiestyössä on tärkeää pystyä toimimaan myös haastavissa vuorovaikutustilanteissa. Haastavien tilanteiden käsittelyssä käydään läpi esimerkiksi erilaisia persoonallisuuksia ja niiden kanssa toimimista. Samalla tavalla eritaustaisten ihmisten toimintatapojen tai kulttuuristen erojen ymmärtäminen voi auttaa esimiestä toimimaan haastavissa tilanteissa. Haastavissa tilanteissa esimiehen tulee kannustaa vuorovaikutukseen, mutta tähän tarvitaan usein myös oikeita työkaluja. Myös kieliasiat saattavat olla pöydällä monikulttuurisessa työympäristössä. Toisinaan tulee edistää muunmaalaisten suomen kielen taitoa, kun taas työkielen ollessa englanti tulee tukea ihmisten englannin kielen taitoja.
Erikoistarpeiden huomioon ottaminen
Toisinaan monikulttuurisissa työympäristöissä ja eri taustaisten ihmisten kohdalla esimiehet joutuvat myös ottamaan huomioon erilaisia erityistarpeita, joita ihmisillä saattaa olla. Tämä saattaa koskea niin kielitaitoa kuin uskonnollisia tekijöitä. Toisinaan esimiehen tehtävänä on tutustuttaa ulkomaalaistaustaisia ja erilaisen kulttuurin omaavia henkilöitä suomalaisen työkulttuurin vaatimuksiin sekä toisaalta heidän oikeuksiinsa. Nämä saattavat olla joskus toisesta kulttuurista tulevalle täysin vieraita. Esimiehen tulee olla selvillä perehdytystarpeista ja tarvittaessa tarjota työntekijöille myös tukea esimerkiksi sopeutumisessa. Perehdyttämiseen on nykyisin varattava enemmän aikaa monikulttuurisissa ympäristöissä, sillä ihmisillä on tämän suhteen erilaisia tarpeita.
Valmentavalle esimiestyölle on tilausta
Työelämän muutokset ovat asettaneet painetta siirtyä yhä enemmän valmentavaan esimiestyöhön. Siksi myös esimiesvalmennuksissa korostetaan tällaisia tekijöitä aikaisempaa enemmän. Tämä johtuu esimerkiksi siitä, että yhä useampi työ on sellainen, joka edellyttää paljon omaa ajattelua. Siksi ihmisten omatoimisuutta ja omaa johtajuutta työssä tulee edistää valmentavan johtajuuden kautta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työntekijältä edellytetään aikaisempaa enemmän omaa ajankäytön hallintaa sekä toisaalta myös kykyä priorisoida omia työtehtäviä. Esimiesvalmennukset antavatkin paljon esimerkiksi psykologisia työkaluja tällaisten taitojen välittämiseen sekä toisaalta itseohjautuvuuden käyttöön ottamiseen.
