Kategoria: Uncategorized

Työelämän valmennukset ovat nykyisin tärkeässä osassa etenkin esimiesvalmennusten osalta. Totta kai myös henkilöstöön tulee panostaa, mutta esimiesasemassa olevien kouluttaminen ja valmentaminen on yleensä pääosassa, sillä esimiestyöllä on vaikutusta laajalti työympäristössä – esimiestyö on tärkeää niin työilmapiirin kuin työntekijöiden hyvinvoinninkin kannalta.

Millaisiin tekijöihin esimiesvalmennuksissa sitten keskitytään? Ensinnäkin voidaan sanoa, että vuorovaikutus ja erilaiset psykologiset tekijät ovat nykyisin valmennusten keskiössä. Vuorovaikutukseen liittyy myös johtava valmentaminen, vaikeiden tilanteiden ratkaiseminen, erilaisten persoonallisuuksien käsitteleminen sekä toisaalta psykologinen turvallisuus. Nämä ovat kaikki tärkeitä tekijöitä mahdollisimman turvallisen työympäristön muodostamiseen, mikä auttaa alaisia toimimaan yhdessä. Nämä tekijät saattavat korostua myös monikulttuurisessa työympäristössä, missä esimiesten tulee olla erityisen sensitiivisiä työntekijöiden tarpeiden suhteen sekä toisaalta myös yhdenvertaisuuden edistämisen kannalta. Seuraavaksi katsotaan kuitenkin hieman tarkemmin, mistä esimiesvalmennuksissa on oikeastaan kysymys.

Esimiesvalmennukset

Esimiesvalmennuksissa keskitytään nykyään paljon sekä vuorovaikutuksellisiin että psykologisiin tekijöihin. Nykyisin työelämässä puhutaan myös valmentavasta johtamisesta sekä psykologisesta turvallisuudesta. Näiden kahden katsotaan olevan olennaisessa asemassa nykyajan työelämän tarpeiden näkökulmasta. Esimiesten valmennuksilla voidaankin antaa esimiesasemassa oleville henkilöille tärkeitä työkaluja parempaan esimiestyöhön, jolla on suoria vaikutuksia myös työympäristöön laajemminkin.

Valmentava esimiestyö

Valmentava johtaminen on eräänlainen tapa sekä toisaalta myös tyyli johtaa henkilöstöä. Sillä on vaikutuksia niin laajemmin organisaatiossa kuin välittömässäkin työympäristössä. Tämä johtamisen kulttuuri eroaa niin sanotusta vanhanaikaisesta käskevästä tyylistä oleellisella tavalla: valmentava johtaminen keskittyy etenkin itse johdettavaan yksilöön, eli se toisin sanoen tuo yksilön huomion keskipisteeksi. Tärkeämpää on antaa yksilölle mahdollisuus löytää ratkaisuja sekä toimintatapoja erilaisissa tilanteissa sen sijaan, että annettaisiin aina valmiita käskyjä.

Psykologinen turvallisuus

Psykologinen turvallisuus tunnistetaan niin ikään erittäin tärkeäksi tekijäksi työympäristössä. Se tukee sekä yksilöä että työyhteisöä monin eri tavoin. Psykologinen turvallisuus esimerkiksi kannustaa jakamaan työyhteisössä omia ajatuksia ja ideoita muiden kanssa. Tämä on tärkeää myös monikulttuurisessa työympäristössä, jossa esimerkiksi ennakkoluulot vähentyvät avoimen asenteen myötä. Mitä turvallisemmaksi henkilö tuntee olonsa työympäristössä, sitä valmiimpi hän on myös jakamaan ajatuksiaan. Esimies voi taas omalta osaltaan edistää psykologista turvallisuutta työyhteisössä.

Toimiminen haastavissa tilanteissa

Esimiestyössä on tärkeää pystyä toimimaan myös haastavissa vuorovaikutustilanteissa. Haastavien tilanteiden käsittelyssä käydään läpi esimerkiksi erilaisia persoonallisuuksia ja niiden kanssa toimimista. Samalla tavalla eritaustaisten ihmisten toimintatapojen tai kulttuuristen erojen ymmärtäminen voi auttaa esimiestä toimimaan haastavissa tilanteissa. Haastavissa tilanteissa esimiehen tulee kannustaa vuorovaikutukseen, mutta tähän tarvitaan usein myös oikeita työkaluja. Myös kieliasiat saattavat olla pöydällä monikulttuurisessa työympäristössä. Toisinaan tulee edistää muunmaalaisten suomen kielen taitoa, kun taas työkielen ollessa englanti tulee tukea ihmisten englannin kielen taitoja.

Erikoistarpeiden huomioon ottaminen

Toisinaan monikulttuurisissa työympäristöissä ja eri taustaisten ihmisten kohdalla esimiehet joutuvat myös ottamaan huomioon erilaisia erityistarpeita, joita ihmisillä saattaa olla. Tämä saattaa koskea niin kielitaitoa kuin uskonnollisia tekijöitä. Toisinaan esimiehen tehtävänä on tutustuttaa ulkomaalaistaustaisia ja erilaisen kulttuurin omaavia henkilöitä suomalaisen työkulttuurin vaatimuksiin sekä toisaalta heidän oikeuksiinsa. Nämä saattavat olla joskus toisesta kulttuurista tulevalle täysin vieraita. Esimiehen tulee olla selvillä perehdytystarpeista ja tarvittaessa tarjota työntekijöille myös tukea esimerkiksi sopeutumisessa. Perehdyttämiseen on nykyisin varattava enemmän aikaa monikulttuurisissa ympäristöissä, sillä ihmisillä on tämän suhteen erilaisia tarpeita.

Valmentavalle esimiestyölle on tilausta

Työelämän muutokset ovat asettaneet painetta siirtyä yhä enemmän valmentavaan esimiestyöhön. Siksi myös esimiesvalmennuksissa korostetaan tällaisia tekijöitä aikaisempaa enemmän. Tämä johtuu esimerkiksi siitä, että yhä useampi työ on sellainen, joka edellyttää paljon omaa ajattelua. Siksi ihmisten omatoimisuutta ja omaa johtajuutta työssä tulee edistää valmentavan johtajuuden kautta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työntekijältä edellytetään aikaisempaa enemmän omaa ajankäytön hallintaa sekä toisaalta myös kykyä priorisoida omia työtehtäviä. Esimiesvalmennukset antavatkin paljon esimerkiksi psykologisia työkaluja tällaisten taitojen välittämiseen sekä toisaalta itseohjautuvuuden käyttöön ottamiseen.

Suomessa järjestetään yhä enemmän laadukkaita esimiesvalmennuksia. Ne voivat tapahtua paikan päällä tai kasvotusten tapahtuvissa valmennustilaisuuksissa, minkä lisäksi on olemassa myös täysin verkkopohjaisia valmennuksia. Tapaamiset ja valmennukset antavat esimiehille monenlaisia valmiuksia ja työkaluja toimia, esimerkiksi juuri monikulttuurisessa työympäristössä.

Kasvokkain tapahtuvalla valmennuksella, luennoilla sekä toisaalta myös verkkotyökaluilla on kaikilla paikkansa esimiesvalmennuksissa. Yksikään ei ole toista huonompi, vaan niillä on erilaisia vahvuuksia. Siksi esimiesvalmennuksissa tulisikin hyödyntää moni eri menetelmiä, jotta haastavissa työympäristöissä voitaisiin toimia mahdollisimman rakentavasti.

Luennot ja tietopaketit

Luentojen tarkoituksena on välittää tietoa. Tieto lisää ymmärrystä, joten vaikka luennot eivät sinänsä annakaan suoria käytännön työkaluja, on niiden välittämä tieto tärkeää. Kun ymmärretään haasteiden ja ongelmien taustalla olevia tekijöitä, on esimiesten huomattavasti helpompaa alkaa rakentamaan toimivampaa esimiestyötä. Esimiehet pääsevät valmennuksien ja koulutuksien luennoilla kuulemaan alan parhaita asiantuntijoita, ja saavat ajankohtaista tietoa monikulttuurisuuden kanssa työskentelystä.

Tieto on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana paljon, sillä esimiesvalmennukset ovat Suomessa yhä ajankohtaisempi asia. Siten luentoja merkitystä ei kannata väheksyä. Luentoja voidaan seurata sekä paikan päällä tapahtuvissa valmennuksissa, kuin myös etänä vaikkapa webinaareissa. Ajan ja paikan ei tarvitse siis olla rajoite luentoihin osallistumiseen, ja usein onkin helpompaa toteuttaa tämän tyyppiset kokoonpanot juuri verkossa. Joskus voi olla hankalaa saada koko organisaation esimiehet yhteen paikkaan, joten verkossa opiskelu tuo tähän joustoa.

Tapaamiset ja valmennus

Toisaalta esimiesvalmennuksissa myös interaktiivisuudella on paikkansa. Tietoa ja työkaluja voidaan välittää suoraan henkilöltä toiselle. Tällöin koko esimiehistö tuodaan yleensä yhteen, esimerkiksi ryhmävalmennuksen muodossa. Mukana on valmentaja, ja ryhmässä saatetaan tehdä erilaisia harjoituksia. Yhdessä voidaan pureutua monikulttuurisen työympäristön haasteisiin ja toisaalta etsiä myös vahvuuksia.

Jakaminen on myös tärkeässä osassa valmennuksissa, sillä muilta oppii yleensä paljon. Tämä on tärkeää myös työympäristön rakentamisen kannalta, kun esimiehet kokoontuvat yhteiseen aivoriiheen. Yhteisten näkemysten rakentaminen korostuu, joten valmennusta tulee tehdä myös ryhmässä.

Itse ohjautuvuus keskiössä ja valmentava johtaminen

Verkkovalmennukset voivat osaltaan olla todella tehokkaita tapoja antaa esimiehille työkaluja, sekä kehittää omaa esimiestyötään. Työelämässä edellytetään joka tapauksessa yhä enemmän itse ohjautuvuutta. Omillaan tapahtuva oppiminen verkkoympäristössä voi antaa monia työkaluja, joita voidaan hyödyntää omassa oppimisessa. Ja sen avulla oppi voidaan viedä myös käytäntöön, eli työympäristöön saakka. Itseopiskelu voi olla todella tehokasta, jos tällaiseen itseohjautuvuuteen on työkaluja.

Pidemmän ajan valmennukset

Pidemmän ajan valmennuksissa päästään seuraamaan, miten työkaluja on onnistuttu käytännössä ottamaan haltuun työympäristössä. Lisäksi voi olla syytä tehdä pidempiaikaista kartoitusta erilaisista tarpeista, joita voi nousta esiin niin työympäristöstä kuin yksilötasoltakin. Työpaikalla voidaan ottaa käyttöön erilaisia keinoja parantaa vuorovaikutusta, kuten viestintään ja kieleen liittyviä koulutuksia, sekä muita erikoistarpeista kumpuavia tekijöitä. Vuorovaikutukseen tulee kiinnittää huomiota myös esimiesten ja alaisten välillä. Tällä voidaan lisätä esimerkiksi psykologisen turvallisuuden tunnetta, mikä voi vuorostaan edesauttaa avoimuutta työpaikalla.

Avoimuuden ja turvallisuuden kautta voidaan päästä kiinni monikulttuurisuuden hyötyihin ja vahvuuksiin. Avoimuus, turvallisuus ja rakentava kommunikaatio voi tunnetusti lisätä innovaatioita ja luovuutta työympäristössä. Joskus eritaustaisten ihmisten saattaminen yhteen voi olla haastavaa, joten työskentely pitkäjänteisesti voi olla kannattavaa. Turvallisuuden ja luottamuksen kasvattaminen voi viedä aikaa, mutta se myös usein maksaa palkkansa. Esimiestyö, valmennukset ja erilaiset tapaamiset auttavat tässä.

Kohtaamiset keskiössä

Mikään tieto ei auta, jos myös tapaamiset ja kohtaamiset eivät saa työympäristössä huomiota. Erilaisuuden ymmärtäminen ja hyväksyminen vaatii lopulta toisen kohtaamista monikulttuurisessa työympäristössä. Tämä on usein omiaan kasvattamaan luottamista työyhteisössä, sekä toisaalta myös kasvattamaan yhteisöllisyyden tunnetta. Tämä on mahdollista monikulttuurisuudesta huolimatta.

Ulkomaalaistaustaiset joutuvat osaltaan sopeutumaan suomalaiseen työkulttuuriin ja käytäntöihin, samalla kun se voi tuoda heille myös uudenlaisia oikeuksia, joita heillä ei välttämättä aikaisemmin ole ollut. Lisäksi suomalaista kulttuuria tulee osaltaan kehittää kansainvälisempään suuntaan. Parhaimmillaan kyseessä on rakentava ja uutta luova vaihtokauppa.

Työympäristöt ovat muuttuneet Suomessa paljon viimeisten vuosien aikana. Monilla työpaikoilla kohdataan uusia haasteita työympäristön suhteen, ja esimiehet ovat muutosprosessin oleellisessa osassa. Työelämä on muuttunut monilta osin: elämme yhä informaatiorikkaampaa aikaa, jonka lisäksi monikulttuurisuus asettaa omat haasteensa.

Ihmisillä on myös erilaisia odotuksia työelämän suhteen ja ne ovat osaltaan muuttuneet myös aikaisempaa vaativimmiksi. Nämä muutokset ovat tapahtuneet nopeasti, ja muuttaneet myös valmennustarpeita. Tämän vuoksi juuri esimiehille tulisi antaa uudenlaisia työkaluja menestyksekkääseen johtamiseen, sekä työympäristön ja vuorovaikutussuhteiden uudenlaiseen hahmottamiseen.

On tärkeää, että esimiehet pystyvät tunnistamaan uudet haasteet muuttuvissa työympäristöissä, ja tätä kautta luomaan rakentavaa muutosta työyhteisön sisällä. Monikulttuurisen työyhteisön johtaminen on nykyisin tärkeässä osassa, niin yksilön hyvinvoinnin kuin laajemminkin toimivan työyhteisön puolesta.

Odotukset työympäristöstä ovat muuttuneet

Myös työntekijöiden odotukset työympäristön suhteen ovat muuttuneet. Pelkän suorittamisen lisäksi työympäristöltä haetaan terveellisyyttä, turvallisuutta ja rauhaa. Ihmiset arvostavat älykkäitä ratkaisuja, jotka lisäävät työhyvinvointia. Toimiva työympäristö ei kuitenkaan takaa vielä hyvää kommunikaatiota organisaation sisällä. Puhuttaessa monikulttuurisesta toimintaympäristöstä, heijastuvat siihen myös työkulttuurin haasteet.

Etenkin nuoret odottavat työpaikaltaan enemmän, vaikka toisaalta heillä on myös enemmän valmiuksia sopeutua monikulttuuriseen työympäristöön. Esimiesten haasteena onkin johtaa haastavassa ympäristössä eri taustoista tulevia ihmisiä, sekä toisaalta saada ihmiset myös työskentelemään yhdessä saumattomasti. Yhteistyötä olisi harjoitettava laajalti työyhteisön sisällä, ja kommunikaation tulisi toimia moneen eri suuntaan.

Monikulttuurisuus työpaikoilla

Monikulttuurisuus ei itsessään ole negatiivinen eikä positiivinen asia. Siihen kannattaakin suhtautua objektiivisesti, ja välttää näin mahdollisia arvolatautuneita lähestymistapoja. Tämä tosin asettaa haasteensa niin esimiehille, kuin työyhteisöllekin. Monikulttuurisuus voidaankin nähdä ennenkaikkea voimavarana. Eritaustaiset ihmiset tuovat usein erilaista osaamista työyhteisöön, joten monikulttuurisuudella on paljon annettavaa suomalaisille työympäristöille.

Myös esimiesten kannattaa tunnistaa monikulttuurisuus ja muistaa monipuolisen henkilökunnan tuomat vahvuudet. Etenkin kansainvälisessä työympäristössä tämä on jo tunnistettu tosiasia, ja niissä myös työntekijöitä arvostetaan erilaisista taustoista huolimatta. Monikulttuurisuus antaa enemmän kuin ottaa, vaikka kulttuurien välisessä interaktiossa ei aina voidakaan välttyä ristiriidoilta.

Monikulttuurisuus on monessa suomalaisessa työpaikassa arkipäivää, ja kyseessä onkin ennen kaikkea oppimisprosessi. Tämä edellyttää muutoksia myös johtamiskulttuurissa ja tähän on Suomessa herätty laajalti, sillä nykyisin alan kärkeä vastaavaa laadukasta esimiesvalmennusta on tarjolla paljon. Tiedon tasolla Suomessa ollaan siis jo pitkällä, mutta näitä muutoksia tulisi pystyä toteuttamaan myös käytännössä.

Johtaminen ja esimiestyö monikulttuurisessa työympäristössä

Johtaminen ja esimiestyö vaatii monikulttuurisessa ympäristössä usein erilaisia lähestymistapoja. Työympäristössä esimerkiksi psykologinen turvallisuus on tärkeä tekijä. Tämä lisää usein avoimuutta työpaikoilla, sillä mitä turvallisemmaksi ihmiset kokevat olonsa työpaikalla taustasta ja kulttuurista riippumatta, sitä helpompaa on esimerkiksi avoin kommunikaatio.

Toisekseen tärkeitä tekijöitä ovat myös yhdenvertaisuuden edistäminen. Tämä korostuu osiltaan monikulttuurisessa ympäristössä, mutta lisäksi vaaditaan kuitenkin myös varsinaisten lähiesimiesten, sekä toisaalta henkilöstöhallinnon läheisempää yhteistyötä. Molemmilla osapuolilla korostuu myös toimivan vuorovaikutuksen ja kommunikaation merkitys, jonka oppiminen myös tukee kehitystä – näin voidaan myös vaihtaa tietoja ja taitoja toimivammin eri taustaisten ihmisten välillä.

Tulevaisuus tuo mukanaan muutoksia

Tulemme tulevaisuudessa varmasti näkemään lisää muutoksia työyhteisöissä, sekä toisaalta myös joustavuutta. Sekä työntekijöiden että työympäristön tulee joustaa erilaisten tarpeiden edessä. Monikulttuurisuus asettaa tälle omat vaatimuksensa, ja myös työskentelytapoja on monia. Kaikille eivät sovi samat tavat työskennellä ja tähän vaikuttavat monikulttuurisuuden lisäksi esimerkiksi erilaiset persoonat. Nämä eri muuttujat tunnistetaan esimiesvalmennuksissa yhä paremmin, ja niiden tarkoituksena onkin antaa esimiehille erilaisia työkaluja. Niin haastavissa tilanteissa toimimiseen eri persoonallisuuksien kanssa, kuin myös laajemman monikulttuurisen perspektiivin ymmärtämiseen.

Tulevaisuudessa monikulttuurisuus tulee olemaan myös voimavara, ja etenkin kansainväliset ja kansainvälistyvät yritykset ymmärtävät jo tämän. Nykyisin kansainvälisyyttä myös edellytetään ja tällöin monikulttuurisuudesta on pelkästään etua markkinoilla. Suomalaisilta työympäristöiltä löytyy paljon osaamista ja kapasiteettia, mutta monikulttuurisuus voi tuoda vieläkin enemmän voimaa työympäristöihin.